..Minä soitan harmonikkaa.. Tai en nyt sentään, mutta tanssin varmasti :)
Tänään on siis päivä, jolloin täyteen tulee jo kokonainen neljännesvuosisata. Täytyy kyllä sanoa, että onpa aika mennyt nopeasti! Tapahtumia, hienoja kokemuksia ja kilometrejä on kertynyt mittariin ainakin 25 vuoden edestä.
Onko tästä ajasta jäänyt nyt kuitenkaan loppupeleissä mitään käteen?
Tein viime viikolla todella pitkän lenkin maaseudulle, ja pohdiskelin, että tarviiko tässä ruveta ikäkriisiä kehittämään tai panikoimaan jostakin asiasta. Tulin siihen tulokseen, että on ollut kyllä tosi mukava tutustua omaan pääkoppaan näiden vuosien aikana, ja siinä samalla on tutustunut satoihin muihin ihmisiin, joiden kanssa on kaverustunut, sekä niihin helmiin, joiden kanssa on ystävystynyt.
Samalla tajusin, että onneksi elämässä on vielä niin paljon kokematta, että nyt ensimmäisen kvartaalin jälkeen on etsitty jalansijat valmiiksi, ja tosi paljon on ainakin yritetty kaikkea! Nyt sitä ruvetaankin vasta oikeasti yrittämään ja ottamaan iskuja vastaan. Katsotaan, että miten se lento riittää. Täytyy kyllä sanoa, että parempaa kokemustyökalupakkia en oikeastaan olisi voinut toivoakaan seuraavalle etapille; Ensimmäiset neljä kiloahan oli tuli aikoinaan vanhempien avustuksella lähtötasoksi, ja minä olen sen jälkeen tehnyt 66 kiloa lisää.
Seuraavan kvartaalin tavoitteet alkaa hahmottua aikanaan, ensimmäiset suuret haasteet häämöttävät jo lähietäisyydellä, enkä elämästäni aio helppoa tehdä tulevaisuudessakaan. Siitä pidän kuitenkin edelleen kiinni, minkä joskus teinivuosina päätin, että viisikymppisenä aion olla vetreässä kunnossa "eläkkeellä". Se, että mitä "eläkkeellä" tarkoittaa, on vielä hämärän peitossa, mutta ainakin harrastaa aion paljon. Kuulostaa kyllä kieltämättä aika mahdottomalta, mutta hei, viime kvartaalin alussa en edes kävellyt, ja nyt sujuu jo humpasta chachachahankin! Enkä muistaakseni hirveesti jutellutkaan silloin, oli varmaan ensimmäisiä ja viimeisiä hetkiä, ku olin hiljaista poikaa.. :D Ei siis muuta ku hommiin! :-)
..Voisin viettää juhlapäivää, jälleen huomenna..
Ja niin varmasti vietänkin. Ensi viikolla juhlimme "Wanhojen Herrojen iltaa" Düsseldorfin karnevaaleissa. Saan mukaan juhlahumuun Suomesta kolme nuorta herraa. Heistä kahdella on ensi viikolla synttärit, joten vietämme siis 75 -vuotisjuhlat. Onneksemme koko Saksa osallistuu mukaan näihin juhlaviikkoihin, sillä kuulemieni huhupuheiden mukaan koko länsi-Saksan karnevaalien "pääkeskukset" Düsseldorf ja Köln tulevat olemaan aivan täynnä ihmisiä! No, molemmat kaupungit tulemme katsomaan, ja se nää nähtäväksi, millainen juhlaparaati meille on järjestetty. Toivottavasti nitropurkkia ei vielä pumpun toimintaan sentään tarvita.
Jotta elämä ei tosiaan käy tylsäksi, ja uusia kokemuksia tulee varmasti tarpeeksi, niin kyllä minä viime viikolla TAAS mietin, että "Mitä ihmettä minä täällä teen!?" Olin nimittäin pienessä Rheinen kylässä eräässä vanhassa Gasthaussissa pitämässä tangokurssia! Pidin kolmetuntia opetusta pääasiassa tangosta, mutta oppilaani, 12 henkeä suomalais-saksalaisia pariskuntia, oppivat todella nopeasti kaikki ohituksetkin, joten opetin heille sitten lähes koko lavatanssien perustanssienkirjon (Bugg, foksi, humppa, jenkka, valssit). Alkuun piti hieman hakea tanssisanoja, mutta sitten mieleeni tuli omalla tanssikurssilla opettajien käyttämät termit, joten saksankielellä selvisin koko illan.
Paikka oli aivan upea, vanha Gasthaus, jossa oli puinen lankkulattia, ja hirretkin näkyivät sisällä. Siinä suomi-iskelmän soidessa, tuli mieleen, että olo oli kuin latotansseissa olisi ollut. Pääsin itsekin nimittäin alkuneuvonnan jälkeen tanssimaan, sillä pari rouvaa olivat ilman paria. Todella hauska ilta! Kyllähän se näin on, että missä suomipoika liikkuukin, niin meno on saletisti let´s go!
..Voisin viettää juhlapäivää, jälleen huomenna..
25. helmikuuta 2011
21. helmikuuta 2011
Infoa Paderbornin kursseista
Täällä kun on kurssit nyt saatu pakettiin, niin ajattelin, että kirjoitan hieman tietoa tänne haluaville ja kursseja etsiville. Olen suorittanut täällä siis seuraavat kurssit:
5 ECTS Pre-Semester Sprachkurse:
Tämä kurssi oli erittäin hyvä kielikylpy saksankieleen. Tunnit olivat joka aamupäivä, joskus perjantait olivat vapaat. Kurssin alussa oli lähtötasotesti, jonka mukaan jaettiin ryhmiin. Itse sain pisteitä sen verran, että olin B2 -tasolla. Suosittelen tätä kurssia ehdottomasti kaikille!
15 ECTS DSH -Sprachkurse
Otin tämän kurssin ikään kuin jatkoksi tuolle Pre-Semester -kurssille. Tunnit ovat samaan aikaan joka arkipäivä. Kurssi kestää kolme kuukautta, ja sen aikana käydään läpi todella perusteellisesti kielioppi ja valmennetaan DSH -kokeeseen, jonka suoritettuaan voi päästä tutkinto-opiskelijaksi. Suosittelen tätä kurssia kaikille, sillä samalla tavoin eri lähtötasotestit on alussa, ja verrattuna iltapäivisin olevaan kurssiin, niin tällä kurssilla oppii huomattavasti enemmän puhumaan, sekä kieliopissa pureudutaan paremmin ongelmakohtiin.
5 ECTS Customer Value Management
Tämän kurssin aikataulu oli oikeastaan se syy, miksi menin kurssille, sillä luennot olivat heti kielikurssin jälkeen. Tosin olisin hieman voinut ajatella, että neljäntunnin luennot viiden tunnin kielikurssin jälkeen on aika tiukkaa. Kurssilla pureudutaan markkinoinnin haasteisiin, erityisesti asiakasarvoon, ja siihen, kuinka siitä saadaan yritykselle mahdollisimman suuri hyöty. Kurssilla tehtiin harjoitustyö paikalliseen yritykseen, joka opiskelijoiden tuli itse etsiä. Lisäksi kurssiin kuului kolme case-harjoitusta, sekä kaksi case-koetta. Työmäärältään todella raskas kurssi opintopisteisiin nähden, mutta juuri yritykseen tehtävän harjoitustyön takia todella opettavainen. Kurssin opetuskielenä oli englanti, mutta omassa ryhmässäni oli puolet saksalaisia, ja kaikki haastattelut yritykseen ja sen asiakkaisiin hoidettiin saksaksi.
5 ECTS Economic of European Integration
Kurssin luennoitsija oli todella vakuuttava esittelyssä, ja siksi päätin mennä kurssille. Kurssilla oli luentoja kerran viikossa, sekä joka toinen viikko harjoitukset. Aihealueina käsiteltiin EU:ta, ja EU:n talouspolitiikkaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Oman lisämausteensa luennoille toivat mukavat keskustelut, joihin vaihto-opiskelijoiden kannustettiin osallistuvan, sillä jokaisella oli omakohtaisia kokemuksia kotimaastaan. Kurssi oli virallisesti englanniksi, mutta tentissä sai vastata myös saksaksi. Kursilla oli noin puolet vaihto-opiskelijoita, ja puolet saksalaisia kansainvälisen kaupankäynnin lukijoita, joten luentojen jälkeen tuli usein juteltua myös saksaksi.
Näiden "virallisten" kurssien lisäksi olen käynyt täällä elämän kannalta hyvinkin tärkeitä kursseja, nimittäin tanssikursseja:
Salsakurssi
Salsakurssini oli aloittelijoille suunnattu, jonne periaatteessa oli pareittain ilmoittautuminen, jonka vuoksi etsin ennen kurssin alkua itselleni paria kiivaasti. Paria viikkoa ennen kurssin alkamista eräs saksalaisen kaverini kaveri oli innostunut lähtemään kurssille. Kurssi lähti aivan alkeista, mutta kolmen kuukauden aikana opin yli 15 erilaista kuviota salsaan. Näiden lisäksi kävimme kurssilaisten kanssa harjoittelemassa paikallisella salsaklubilla usein, jossa opettajatkin kävivät.
Grundkurse für Anfänger
Tämä kurssi oli ainut vakio- ja lattaritanssikurssi, jonne pääsi ilman paria. En nimittäin onnistunut löytämään toista tanssiparia heti alkuun, joten ajattelin, että pieni kertaus ei ole pahitteeksi. Kurssilla käytiin läpi foxtrott, tango, chachacha, rumba, samba, discofox, sekä itse pidin yhden oppitunnin buggista. Yksin meneminen ei haitannut, sillä kuten Suomessa, niin tanssikursseilla on enemmän naisia kuin miehiä, joten tanssimaan pääsi.
Suosittelen ottamaan Unisportin kursseja rohkeasti, sillä siellä oppii kaikista parhaiten saksankieltä, kun ei koko aikaa tule hengattua vain muiden vaihtareiden kanssa, joiden kanssa tilaisuuksia tulee kyllä useasti viikonloppumatkoilla. Parin ekan viikon jälkeen huomasinkin, että olin vapaa-aikanani enemmän saksalaisten kavereiden kuin muiden vaihtareiden kanssa. Tämä auttoi valtavasti myös kielikurssilla, ja ensimmäisen kuukauden jälkeen, eli lokakuusta lähtien, en ole nähnyt unianikaan öisin kuin saksaksi. Lisäksi muiden saksalaisten kanssa kun olen jutellut, niin ekan kuukauden jälkeen huomasin, että puheeni rytmi ja lausunta parantuivat hyvin lähelle jo natiivitasoa.
Kokonaisuutena olen ollut todella tyytyväinen paikalliseen yliopistoon ja sen kursseihin. Kaikki jutut ovat sujuneet hyvin, ja kysyvä ei tieltä eksy ongelmatilanteissa. Kursseista keskiarvoni on jotain 1,7 - 2, eli "Suomi-arvosanoin" 4+ - 4. Lähtötasoni saksankielessä oli se B2, tällä hetkellä olen ylimmällä C1 -tasolla. Tavoitteeni siis on täyttynyt, eli tämän reissun jälkeen pystyn puhumaan ja kirjoittamaan sujuvasti saksankielellä.
5 ECTS Pre-Semester Sprachkurse:
Tämä kurssi oli erittäin hyvä kielikylpy saksankieleen. Tunnit olivat joka aamupäivä, joskus perjantait olivat vapaat. Kurssin alussa oli lähtötasotesti, jonka mukaan jaettiin ryhmiin. Itse sain pisteitä sen verran, että olin B2 -tasolla. Suosittelen tätä kurssia ehdottomasti kaikille!
15 ECTS DSH -Sprachkurse
Otin tämän kurssin ikään kuin jatkoksi tuolle Pre-Semester -kurssille. Tunnit ovat samaan aikaan joka arkipäivä. Kurssi kestää kolme kuukautta, ja sen aikana käydään läpi todella perusteellisesti kielioppi ja valmennetaan DSH -kokeeseen, jonka suoritettuaan voi päästä tutkinto-opiskelijaksi. Suosittelen tätä kurssia kaikille, sillä samalla tavoin eri lähtötasotestit on alussa, ja verrattuna iltapäivisin olevaan kurssiin, niin tällä kurssilla oppii huomattavasti enemmän puhumaan, sekä kieliopissa pureudutaan paremmin ongelmakohtiin.
5 ECTS Customer Value Management
Tämän kurssin aikataulu oli oikeastaan se syy, miksi menin kurssille, sillä luennot olivat heti kielikurssin jälkeen. Tosin olisin hieman voinut ajatella, että neljäntunnin luennot viiden tunnin kielikurssin jälkeen on aika tiukkaa. Kurssilla pureudutaan markkinoinnin haasteisiin, erityisesti asiakasarvoon, ja siihen, kuinka siitä saadaan yritykselle mahdollisimman suuri hyöty. Kurssilla tehtiin harjoitustyö paikalliseen yritykseen, joka opiskelijoiden tuli itse etsiä. Lisäksi kurssiin kuului kolme case-harjoitusta, sekä kaksi case-koetta. Työmäärältään todella raskas kurssi opintopisteisiin nähden, mutta juuri yritykseen tehtävän harjoitustyön takia todella opettavainen. Kurssin opetuskielenä oli englanti, mutta omassa ryhmässäni oli puolet saksalaisia, ja kaikki haastattelut yritykseen ja sen asiakkaisiin hoidettiin saksaksi.
5 ECTS Economic of European Integration
Kurssin luennoitsija oli todella vakuuttava esittelyssä, ja siksi päätin mennä kurssille. Kurssilla oli luentoja kerran viikossa, sekä joka toinen viikko harjoitukset. Aihealueina käsiteltiin EU:ta, ja EU:n talouspolitiikkaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Oman lisämausteensa luennoille toivat mukavat keskustelut, joihin vaihto-opiskelijoiden kannustettiin osallistuvan, sillä jokaisella oli omakohtaisia kokemuksia kotimaastaan. Kurssi oli virallisesti englanniksi, mutta tentissä sai vastata myös saksaksi. Kursilla oli noin puolet vaihto-opiskelijoita, ja puolet saksalaisia kansainvälisen kaupankäynnin lukijoita, joten luentojen jälkeen tuli usein juteltua myös saksaksi.
Näiden "virallisten" kurssien lisäksi olen käynyt täällä elämän kannalta hyvinkin tärkeitä kursseja, nimittäin tanssikursseja:
Salsakurssi
Salsakurssini oli aloittelijoille suunnattu, jonne periaatteessa oli pareittain ilmoittautuminen, jonka vuoksi etsin ennen kurssin alkua itselleni paria kiivaasti. Paria viikkoa ennen kurssin alkamista eräs saksalaisen kaverini kaveri oli innostunut lähtemään kurssille. Kurssi lähti aivan alkeista, mutta kolmen kuukauden aikana opin yli 15 erilaista kuviota salsaan. Näiden lisäksi kävimme kurssilaisten kanssa harjoittelemassa paikallisella salsaklubilla usein, jossa opettajatkin kävivät.
Grundkurse für Anfänger
Tämä kurssi oli ainut vakio- ja lattaritanssikurssi, jonne pääsi ilman paria. En nimittäin onnistunut löytämään toista tanssiparia heti alkuun, joten ajattelin, että pieni kertaus ei ole pahitteeksi. Kurssilla käytiin läpi foxtrott, tango, chachacha, rumba, samba, discofox, sekä itse pidin yhden oppitunnin buggista. Yksin meneminen ei haitannut, sillä kuten Suomessa, niin tanssikursseilla on enemmän naisia kuin miehiä, joten tanssimaan pääsi.
Suosittelen ottamaan Unisportin kursseja rohkeasti, sillä siellä oppii kaikista parhaiten saksankieltä, kun ei koko aikaa tule hengattua vain muiden vaihtareiden kanssa, joiden kanssa tilaisuuksia tulee kyllä useasti viikonloppumatkoilla. Parin ekan viikon jälkeen huomasinkin, että olin vapaa-aikanani enemmän saksalaisten kavereiden kuin muiden vaihtareiden kanssa. Tämä auttoi valtavasti myös kielikurssilla, ja ensimmäisen kuukauden jälkeen, eli lokakuusta lähtien, en ole nähnyt unianikaan öisin kuin saksaksi. Lisäksi muiden saksalaisten kanssa kun olen jutellut, niin ekan kuukauden jälkeen huomasin, että puheeni rytmi ja lausunta parantuivat hyvin lähelle jo natiivitasoa.
Kokonaisuutena olen ollut todella tyytyväinen paikalliseen yliopistoon ja sen kursseihin. Kaikki jutut ovat sujuneet hyvin, ja kysyvä ei tieltä eksy ongelmatilanteissa. Kursseista keskiarvoni on jotain 1,7 - 2, eli "Suomi-arvosanoin" 4+ - 4. Lähtötasoni saksankielessä oli se B2, tällä hetkellä olen ylimmällä C1 -tasolla. Tavoitteeni siis on täyttynyt, eli tämän reissun jälkeen pystyn puhumaan ja kirjoittamaan sujuvasti saksankielellä.
17. helmikuuta 2011
..Vielä kerran minäkin tanssia saan..
Seuraava tarina olkoon opettavainen kertomus nuorille miehille, jotka haaveilette jossain vaiheessa elämäänne parkettien valloituksesta tanssin avulla. Samoin teki hänkin, eräs nuori savolaispoika keväisessä Saksan yössä noin viikko sitten. Juttuhan meni jotenkin näin:
Lämmin keväinen tuuli puhalteli pitkin päivää vasten hänen kasvojaan. Siitä se ajatus sitten lähti. Viimeisen tentin jälkeen helpotus oli valtava, olihan takana vaihto-opiskellussa hyvin tiukka tahti, ja kaikki kurssit olivat nyt paketissa koko vuoden osalta. Hänen mielessä kyti ajatus, että jotakin erilaista pitäisi tehdä. Suomipojallahan ei tunnetusti ole muuta mielessä, kuin hyvät lavatanssit kun jostain vain löytäisi, niin iltahan olisi täydellinen. ”Muutama humppa, ehkä parit foksit tekisivät nyt kyllä terää”, tuumi hän.
Pienen tutkiskelun, ja muutaman puhelun jälkeen tanssit löytyivät! Ihan lavatansseja ei sentään löytynyt, mutta Tanzmal -ilta kuitenkin. Luvassa oli siis parhaita saksalaisia Schlagereita, sekä tanssimusiikin klassikoita suoraan 70 –luvulta. Reipas tanssimieshän löytää vaikka autiolta pellolta tanssitettavaa, joten hän ei turhaan hätäillyt ennen tansseja tanssiseurasta.
Viimein koitti odotettu ilta. Reipasvauhtinen juoksulenkki on tehtävä perinteisesti ennen tansseja, sillä liiallinen innokkuus heti ensimmäisillä nopeilla kappaleilla kostautuu aina loppuillasta järjettömään hapotukseen. Sen jälkeen suomi-iskelmää taustalle, discofox –askeleiden pikakertaus, ja tinakengät jalkaan. Tuo mies oli valmis vaikka suurempaankin taistoon!
Täsmällinen suomalainen ei halua menettää hetkeään hyvistä tansseista, joten ovella on oltava koputtelemassa jo viittä vaille. Niin teki tämäkin savolainen, tuo mies valmiina tanssimaan. Samalla kun muu väki saapui tansseihin, oli hän varannut jo strategisesti parhaan pöydän, kengännauhat kiristänyt, sekä luonut ensisilmäyksen tanssilattialle.
Vihdoin ja viimein koitti se hetki, kun ensimmäiset helmet saksalaisesta iskelmätuotannosta tulivat ilmoille. Selkä suoraksi, ja menoksi! Totta kai huolellinen valmistautuminen piti sisällään sen, että tansseihin oli niin sanotusti varmoja tanssitettavia scoutattu, joten penkkiä ei ennen illan viimeistä hidasta tarvitsisi varmastikaan katsella.
Jos Suomessa tanssit vetävät porukkaa hyvin, niin tällaisessa pienessä kylässä kun järjestetään joka toinen viikko discofox –ilta perinteisin menoin, niin paikalla on porukkaa kuin Maaningan Kasinon naistentansseissa konsanaan. Tanssiminen kylki kyljessä sai aivan uuden merkityksen, ja oman tanssiparin kyljestä ei ollut nyt kyse kuin hetkittäin. Tässä kohtaa tuleekin nyt se yllättävä tekijä, jonka tajusin vasta palattuani kotiin.
Suomessa tuo savolaispoika oli jo tottunut kävijä tansseissa. Hän ei heti säikähdä, vaan hakee aina hyvin reippaasti niin äitejä kuin tyttäriäkin hakurivistä, joskus jopa viereisessä istuvan tädinkin. Hän osaa varautua tansseihin siten, että autossa on aina muutama vaihtopaita yllättävän jiven ja buggin varalta. Saksassa hän luuli, että kaikki olisi hyvin, sillä paikallinen hakurivikulttuuri antaa usein mahdollisuuden muutamaankin huilihumppaan. Toisin kuitenkin kävi, ja pahempaa oli luvassa!
Sanotaanko näin, että koko pitkän illan kun hän tanssi pelkästään nopeita tansseja, on lienee aivan luonnollista, että hiki tirahtaa pintaan kuin saunassa konsanaan. Löylyä heitettiin välillä kiukaalle, kun väliin soitettiin muutamat salsat. Tunnelma oli jopa käsin kosketeltavissa, kostea ilta. Paikallinen ilmanvaihtohan on yleensä ikkunan aukaisu, eli käytännössä nolla. Ulospäin tanssipaikka näytti kovin maitolasilta, sillä kaikki ikkunat olivat kuin hyvien löylyjen jälkeen kosteat.
Pari vesilasia ehti hän koko illan aikana käydä juomassa kunnes valomerkki tuli. Oli aika lähteä kotiin. Kävellessä kesäisen lämpimässä yössä, tuumaili hän, että ”Olisihan niitä muitakin vaihtoehtoja käydä kylpemässä, mutta paremmin musiikki tuolla kyllä kuuluu kuin lauteilla.”
Tarina oli tässä. Nuoret miehet arvannettekin nyt, ja ehkä tässä voisi olla jopa kummisedällenikin varoittava esimerkki, kuinka lopulta kävikään, ja mikä oli tarinan opetus: Ette te mene farkuissa saunaankaan koskaan venyttelemään, saati sitten tanssimaan.
8. helmikuuta 2011
...when I was backpacking across western Europe..
When I was backpacking across western Europe... Ja kyllä, kohta kuljettu! Näin voin siis aloittaa tulevaisuudessa kertomaan juttuja.
Viime viikonlopppuna ei ollut tarkoitus lähteä minnekään, mutta sitten vahingossa huomasin Dortmundissa olevan Jagd & Hund -erämessut. Siispä aikataulusta kehiin, ja menoks! Samalla tuli nähtyä Dortmundin jalkapallostadion, joka on 80 tuhannen ihmisen vetoisuudellaan Saksan suurin.
Täytyy kyllä sanoa, että kerrankin huomasin saksalaista täsmällisyyttä, sillä messuille oli muutaman sadan ihmisen jono jo yli puolta tuntia ennen alkamisaikaa, ja kun kello oli pykälässään, oli noin kolme-neljä-kertaa Helsingin Messukeskuksen kokoinen ala täynnä ihmisiä. Saksalaiseen tyyliin messut olivat todellakin kaiken kattava, erilaisine virvokepisteineen, sekä lukuisine kojuineen.
Tietysti metsästysautoja pitää testata in action, joten halliin oli rakennettu esterata.
Eikä kalastustakaan opi, jos ei kalasta, joten eräässä messuhallissa oli perhoamisnäytös, ja samalla altaassa uiskenteli lohta ja muuta arvokalaa, joita kalasteltiin.
Messujen jälkeen olikin sitten hieman hoppu, sillä DeutscheBahn toimi yhtä hyvin kuin VR, joten muutaman junan missasin myöhästymisien takia. Tanssiaisiin lähtiessä mietin, että iltahan on varsin onnistunut, jos kerran pari pääsee edes tanssimaan, sillä paikalliset ei oikein ymmärrä suomalaista tanssikulttuuria, jossa parketilla ollaan niin kauan kuin musiikki vaan soi.
Huomaa hyvin kyllä, että vanhuus ei vielä lähestyvän merkkipäivän kynnyksellä osoita vielä dementian merkkejä, sillä tanssiaisten sijainnin katsoin kerran netistä, ja sen jälkeen aivan uudella alueella etsimään juhlapaikkaa. Saksalaista huumoria tuli hyvin koeteltua, sillä jos joskus olen Suomessa kysynyt; "Olenko minä väärässä vai sinä oikeassa paikassa?" Niin samanlainen olo tuli juhlapaikassa, sillä muita ulkomaalaisia ei paikalla ollut, ja aluksi luulin eksyneeni häihin, sillä juhlapaikka oli koristeltu todella kauniisti. Onneksi olin itsekin oikeassa paikassa :)
Jotain yhteistä suomalaisessa ja täkäläisessä tanssikulttuurissa on, sillä ilta alkoi valssilla perinteisesti. Siitä se ilta sitten lähti käyntiin, ja juuri ja juuri maltoin välillä käydä buffet-illallisen nauttimassa. Tanssilavakulttuuri, missä on hakurivit ja muut, puuttui tyystin näistä juhlista, mutta pian sain jo hakuriviä perustettua sinne, ja loppuillasta ei ollutkaan enää vaikeuksia bongata tanssimaan daamia.
En kyllä tämän vaihdon jälkeen hirveästi voi kehua discofox taidoilla, sillä humpan ja buggin yhdistelmä vaan näyttää niin koomiselta, että ei sillä tanssikilometrejä hirveästi jaksa kerätä. Paikallisille opetin hieman suomalaista tangoa, buggia, sekä salsaa. Näin ei tarvinnut pelkkää discofoxia humpata koko iltaa.
Tällä viikolla on vuorossa jälleen uuden taiteen lajin kokeileminen, ja jokin uusi kaupunkikohde korkkaus vuorossa, mutta se on vielä arvanheittoa vaille :)
Viime viikonlopppuna ei ollut tarkoitus lähteä minnekään, mutta sitten vahingossa huomasin Dortmundissa olevan Jagd & Hund -erämessut. Siispä aikataulusta kehiin, ja menoks! Samalla tuli nähtyä Dortmundin jalkapallostadion, joka on 80 tuhannen ihmisen vetoisuudellaan Saksan suurin.
Täytyy kyllä sanoa, että kerrankin huomasin saksalaista täsmällisyyttä, sillä messuille oli muutaman sadan ihmisen jono jo yli puolta tuntia ennen alkamisaikaa, ja kun kello oli pykälässään, oli noin kolme-neljä-kertaa Helsingin Messukeskuksen kokoinen ala täynnä ihmisiä. Saksalaiseen tyyliin messut olivat todellakin kaiken kattava, erilaisine virvokepisteineen, sekä lukuisine kojuineen.
Tietysti metsästysautoja pitää testata in action, joten halliin oli rakennettu esterata.
Eikä kalastustakaan opi, jos ei kalasta, joten eräässä messuhallissa oli perhoamisnäytös, ja samalla altaassa uiskenteli lohta ja muuta arvokalaa, joita kalasteltiin.Messujen jälkeen olikin sitten hieman hoppu, sillä DeutscheBahn toimi yhtä hyvin kuin VR, joten muutaman junan missasin myöhästymisien takia. Tanssiaisiin lähtiessä mietin, että iltahan on varsin onnistunut, jos kerran pari pääsee edes tanssimaan, sillä paikalliset ei oikein ymmärrä suomalaista tanssikulttuuria, jossa parketilla ollaan niin kauan kuin musiikki vaan soi.
Huomaa hyvin kyllä, että vanhuus ei vielä lähestyvän merkkipäivän kynnyksellä osoita vielä dementian merkkejä, sillä tanssiaisten sijainnin katsoin kerran netistä, ja sen jälkeen aivan uudella alueella etsimään juhlapaikkaa. Saksalaista huumoria tuli hyvin koeteltua, sillä jos joskus olen Suomessa kysynyt; "Olenko minä väärässä vai sinä oikeassa paikassa?" Niin samanlainen olo tuli juhlapaikassa, sillä muita ulkomaalaisia ei paikalla ollut, ja aluksi luulin eksyneeni häihin, sillä juhlapaikka oli koristeltu todella kauniisti. Onneksi olin itsekin oikeassa paikassa :)
Jotain yhteistä suomalaisessa ja täkäläisessä tanssikulttuurissa on, sillä ilta alkoi valssilla perinteisesti. Siitä se ilta sitten lähti käyntiin, ja juuri ja juuri maltoin välillä käydä buffet-illallisen nauttimassa. Tanssilavakulttuuri, missä on hakurivit ja muut, puuttui tyystin näistä juhlista, mutta pian sain jo hakuriviä perustettua sinne, ja loppuillasta ei ollutkaan enää vaikeuksia bongata tanssimaan daamia.
En kyllä tämän vaihdon jälkeen hirveästi voi kehua discofox taidoilla, sillä humpan ja buggin yhdistelmä vaan näyttää niin koomiselta, että ei sillä tanssikilometrejä hirveästi jaksa kerätä. Paikallisille opetin hieman suomalaista tangoa, buggia, sekä salsaa. Näin ei tarvinnut pelkkää discofoxia humpata koko iltaa.
Tällä viikolla on vuorossa jälleen uuden taiteen lajin kokeileminen, ja jokin uusi kaupunkikohde korkkaus vuorossa, mutta se on vielä arvanheittoa vaille :)
1. helmikuuta 2011
Taas mennään..
Matkalla ollaan, ja olo on kerrankin tuntunut siltä, kuin ulkomailla olisi ollut, nimittäin Belgiassa!
Viime viikot on kyllä olleet todella kiireisiä. Miten se sanonta menikään, että kiireet alkaa eläkkeellä. Näköjään pätee myös siihen, kun loppuu päivittäinen koulussakäynti, niin välittömästi alkoi muut kiireet puskea päälle. Onneksi tässä on saatu jotain aikaiseksikin, järjestettiin 17. päivä maanantaina suomalaisten vaihtareiden kanssa "Suomi-ilta", jossa esiteltiin muilla vaihtareille kotoista Suomea ja sen ihanuutta.
Itse toimin tapahtumassa promoottorina, juontajana, esittelijänä sekä tanssiopettajana. Uskoisin kyllä, että Suomikuva jäi hyväksi, sillä kaikilla oli kuulemma todella hauskaa :) Esitystä varten olin jo joulunaikaan tehnyt serkkuni kanssa valmisteluja itseämme uhmaten kovassa pakkasessa. Tuolloin keräsimme lähinnä kuvamateriaalia saunomisesta ja muusta siihen liittyvästä aktiviteetista, kuten esim. lumessa pyörimisestä. (serkkupojalle tiedoksi, kuvat toimivat! )
Yllä olevassa kuvassa teemme etukäteisvalmisteluja. Tarjolla oli Fazerin sinistä suklaata, karjalanpiirakoita, pannaria, salmiakkia, plus kotoisia juomia... :)
Muutoin Suomi-ilta sujui perinteisesti, sillä enhän lappeenrantalaisena teekkarina voinut sivuuttaa laulukulttuuriamme. Siispä lauloimme muutaman juomalaulun ennen kotoisan juomamme nauttimista, ja nyt täällä osataan kippiksen lisäksi myös pari perinteistä teekkarilaulua :) Ja kyllä, videomateriaalikin löytyy aiheesta, joten todistettavasti teekkari laulaa mielummin kuin hyvin :)
Illan lopuksi vedin sitten perinteisen letkajenkka osion. Se saavutti yllättävän suuren suosion, sillä aluksi kuvittelin, että ehkä kerta pari riittää tästä tanssista, mutta vielä mitä! Encore pyyntöjä tuli niin monesti, että lopulta tanssimme koulun käytävillä Katri Helenan tahdittamaa letkistä useasti! Huh huh, tästäkin on nimittäin videomateriaalia olemassa innoikkaimmille nähtäväksi :) " Letkis maailmalla on.."
Pari viikkoa sitten suuntasin katseeni sitten rajojen ulkopuolelle, ja oli vuorossa ihan oikea ulkomaanmatka! Antwerpen, Belgia vaan navigaattoriin kohteeksi, ja viikonlopun meno oli tosi let´s go! Kyllä ulkomaanmatkailu vaan välillä piristää kummasti, ja siellä todella tuli eka kertaa olo, että olen turisti. Maa erosi yllättävän paljon Saksasta, mutta ihan positiiviseen suuntaan vaan. Ehkä pitänee ottaa seuraavankin kerran vielä näitä lähinaapureita kohteeksi, mitä näitä nyt on, Alankomaat, Ranska, jne... :)
Antwerpenin eläintarhassa tuli myös käytyä, sillä en muistanut edes sitä, milloin olisin käynyt Korkeasaaressa edellisen kerran, joten BigFive piti käydä katsomassa :) Ja kyllä ne vaikuttavia olivatkin! :)
Viime viikonloppuna olinkin sitten ihan "kotosalla", eli en käynyt muualla kuin oman osavaltion kaupungissa. Tällä kertaa kohteena naapurikylä Bielefeld, joka on noin 300 tuhannen asukkaan kotipaikka. Jotenkin kylältä nämä NordRheinWestfalenin itäpuolen kaupungit kyllä alkavat tuntua pikku hiljaa, ja toi länsi vetää enemmän ja enemmän. Pitäneekin suunnitella jo seuraavaa Rheinin varren kaupunkikierrosta, edellisestä onkin jo pari viikkoa aikaa... :)
Kuva keväisestä Bielefeldistä
Tällä hetkellä vaihtokiireet alkavat mennä ensi viikon viimeistä tenttiä kohti. Sitä ennen on kuitenkin luvassa perinteiset tanssijaiset, jonne drescode on tumma puku, joten eleganttia tanssia on luvassa lauantaina :) Toivottavasti siellä nyt olisi "tanssivillejä" saksalaisia, sillä tanssikilometreja alkaa huutaa jalat pikku hiljaa maratontreenien kylkeen. :)
Viime viikot on kyllä olleet todella kiireisiä. Miten se sanonta menikään, että kiireet alkaa eläkkeellä. Näköjään pätee myös siihen, kun loppuu päivittäinen koulussakäynti, niin välittömästi alkoi muut kiireet puskea päälle. Onneksi tässä on saatu jotain aikaiseksikin, järjestettiin 17. päivä maanantaina suomalaisten vaihtareiden kanssa "Suomi-ilta", jossa esiteltiin muilla vaihtareille kotoista Suomea ja sen ihanuutta.
Itse toimin tapahtumassa promoottorina, juontajana, esittelijänä sekä tanssiopettajana. Uskoisin kyllä, että Suomikuva jäi hyväksi, sillä kaikilla oli kuulemma todella hauskaa :) Esitystä varten olin jo joulunaikaan tehnyt serkkuni kanssa valmisteluja itseämme uhmaten kovassa pakkasessa. Tuolloin keräsimme lähinnä kuvamateriaalia saunomisesta ja muusta siihen liittyvästä aktiviteetista, kuten esim. lumessa pyörimisestä. (serkkupojalle tiedoksi, kuvat toimivat! )
Yllä olevassa kuvassa teemme etukäteisvalmisteluja. Tarjolla oli Fazerin sinistä suklaata, karjalanpiirakoita, pannaria, salmiakkia, plus kotoisia juomia... :)Muutoin Suomi-ilta sujui perinteisesti, sillä enhän lappeenrantalaisena teekkarina voinut sivuuttaa laulukulttuuriamme. Siispä lauloimme muutaman juomalaulun ennen kotoisan juomamme nauttimista, ja nyt täällä osataan kippiksen lisäksi myös pari perinteistä teekkarilaulua :) Ja kyllä, videomateriaalikin löytyy aiheesta, joten todistettavasti teekkari laulaa mielummin kuin hyvin :)
Illan lopuksi vedin sitten perinteisen letkajenkka osion. Se saavutti yllättävän suuren suosion, sillä aluksi kuvittelin, että ehkä kerta pari riittää tästä tanssista, mutta vielä mitä! Encore pyyntöjä tuli niin monesti, että lopulta tanssimme koulun käytävillä Katri Helenan tahdittamaa letkistä useasti! Huh huh, tästäkin on nimittäin videomateriaalia olemassa innoikkaimmille nähtäväksi :) " Letkis maailmalla on.."
Pari viikkoa sitten suuntasin katseeni sitten rajojen ulkopuolelle, ja oli vuorossa ihan oikea ulkomaanmatka! Antwerpen, Belgia vaan navigaattoriin kohteeksi, ja viikonlopun meno oli tosi let´s go! Kyllä ulkomaanmatkailu vaan välillä piristää kummasti, ja siellä todella tuli eka kertaa olo, että olen turisti. Maa erosi yllättävän paljon Saksasta, mutta ihan positiiviseen suuntaan vaan. Ehkä pitänee ottaa seuraavankin kerran vielä näitä lähinaapureita kohteeksi, mitä näitä nyt on, Alankomaat, Ranska, jne... :)
Antwerpenin eläintarhassa tuli myös käytyä, sillä en muistanut edes sitä, milloin olisin käynyt Korkeasaaressa edellisen kerran, joten BigFive piti käydä katsomassa :) Ja kyllä ne vaikuttavia olivatkin! :)Viime viikonloppuna olinkin sitten ihan "kotosalla", eli en käynyt muualla kuin oman osavaltion kaupungissa. Tällä kertaa kohteena naapurikylä Bielefeld, joka on noin 300 tuhannen asukkaan kotipaikka. Jotenkin kylältä nämä NordRheinWestfalenin itäpuolen kaupungit kyllä alkavat tuntua pikku hiljaa, ja toi länsi vetää enemmän ja enemmän. Pitäneekin suunnitella jo seuraavaa Rheinin varren kaupunkikierrosta, edellisestä onkin jo pari viikkoa aikaa... :)
Kuva keväisestä BielefeldistäTällä hetkellä vaihtokiireet alkavat mennä ensi viikon viimeistä tenttiä kohti. Sitä ennen on kuitenkin luvassa perinteiset tanssijaiset, jonne drescode on tumma puku, joten eleganttia tanssia on luvassa lauantaina :) Toivottavasti siellä nyt olisi "tanssivillejä" saksalaisia, sillä tanssikilometreja alkaa huutaa jalat pikku hiljaa maratontreenien kylkeen. :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)